#metahdomme

Nuoret Lakimiehet ry:n hallitus on päättänyt kannattaa Suomeen tasa-arvoista avioliittolakia. Aiemmin tällä viikolla myös Suomen Lakimiesliitto päätti kannattaa lakiehdotusta.

Lakimiesliitto totesi oman tuenosoituksensa yhteydessä osuvasti: “Koska yhdenvertaisuus lain edessä on oikeus ja kohtuus.”

Sateenkaarivaaka

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista

Eduskunnan täysistunto päättää perjantaina 28.11.2014 tasa-arvoista avioliittolakia koskevan kansalaisaloitteen (KAA 3/2013 vp) jatkosta. Pohjaehdotuksena on lakivaliokunnan hylkäävä kanta, mutta valiokunnan mietintöön liittyy vastalause, jossa ehdotetaan kansalaisaloitteen hyväksymistä hieman muutettuna. Jos hylkäävä kanta voittaa, aloitteen käsittely käytännössä päättyy. Jos taas hyväksyvä kanta voittaa, siirtyy aloitteen käsittely eduskunnan suureen valiokuntaan, josta se palaa uudelleen täysistuntokäsittelyyn. Äänestyksestä odotetaan erittäin tasaista.

Tahdon2013-kampanjan valmisteleman kansalaisaloitteen allekirjoitti viime vuonna ennätykselliset 166.851 suomalaista. Myös useat muut yritykset ja yhteisöt ovat osoittaneet tukensa tasa-arvoiselle avioliittolaille osana Me tahdomme -kampanjaa.

Kansalaisaloitteen tarkoituksena on, että jatkossa myös samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus solmia avioliitto. Muutoksella pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

Nuoret Lakimiehet – Juristin parasta aikaa sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta.

Nula selvitti työoloja – sisältö ennen kompensaatiota ja glooriaa

Nula toteutti touko–kesäkuussa 2014 nuorten lakimiesten työoloja, työhön liittyviä arvoja ja uravaihtoehtoja koskevan kyselyn. Kyselyyn vastasi 159 nuorta juristia. Nula kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita!

Kyselyyn vastanneista naisia oli 61 %. Merkittävin ikäryhmä vastaajista olivat vuosina 1984–1987 syntyneet (44 % ). Eri lakimiesaloista vahvimmin oli edustettuna asianajoala, jolla 33 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä.

Kyselyn tuloksia kuvaavat diagrammit ovat nähtävillä ohessa ja ladattavissa PDF-tiedostona uutisen alalaidan linkistä.

Työn sisältö on kohdallaan, palkkaus kestää vertailun

Työn sisältöä, työehtoja ja työhyvinvointia koskevissa kysymyksissä esitettiin erilaisten valintavaihtoehtojen lisäksi väittämiä, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1–5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

Työn sisältöä koskevat aiheet antoivat positiivia tuloksia nuorten juristien työoloista. Vastaajista 82 % arvioi työnsä olevan riittävän haastavaa koulutukseen ja osaamiseen nähden. Vastaavasti 70 % kertoi viihtyvänsä työssään hyvin. Näiden kysymysten osalta vain noin joka kymmenes oli väitteistä eri mieltä.

Vastaajista 40 % kertoi tulojensa asettuvan välille 40.000–55.000 euroa vuodessa. Kyselyssä mitattiin kuitenkin vain toteutuneita tuloja, jolloin vastausvaihtoehto ”olen työskennellyt alle vuoden” keräsi 16 % vastauksista. Suurin osa lopuista vastaajista ilmoitti tienaavansa enemmän kuin 55.000 euroa vuodessa. Palkkasummia voidaan pitää varsin hyvänä, kun niitä verrattuna suomalaisten keskiansioon, joka on 3.206 euroa kuukaudessa koko maassa. Ansiot kestävät hyvin vertailun myös nuorten juristien keskeisimmällä sijoittautumisalueella Uudellamaalla, jossa keskiansio on 3.560 euroa (Lähde: Tilastokeskus, 2012).

Palkattomat ylityöt tuttua erityisesti asianajoalalla

Tuloksissa korostuivat varsinkin asianajoalalla työskentelevien osalta jo pitkään esillä olleet palkattomat tai heikosti kompensoidut ylityöt. Osa kertoi saavansa korvauksen bonuksina, mutta tyytyväisyys tällaiseen menettelyyn vaihteli paljon. Toisaalta useat vastaukset kertoivat työaikalain mukaisesta korvaamisesta tai vapaiden myöntämisestä ”tunti tunnista” -periaatteella. Kaikista vastaajista 17 % kertoi, että heidän työsopimuksessaan on maininta, jonka mukaan työaikalakia ei sovelleta. Asianajoalalla tämän vastauksen antaneiden osuus oli 22 %.

Työ on arvovalinta – sisältö kompensaatiota tärkeämpi

Työhön liittyviä arvoja ja kiinnostuksen kohteita koskevia tekijöitä vastaajat arvioivat asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä).

Merkittävimmiksi osa-alueiksi vastaajat nostivat työn mielenkiintoisuuden (99 %), osaamisen jatkuvan kehittymisen (96 %), hyvän työilmapiirin (94 %) ja tunteen siitä, että työssä saavuttaa jotakin (93 %). Työn joustavuus ja vastuullisuus, työn ja muun elämän tasapaino sekä hyvä palkkaus nostettiin myös 80–90 %:n tasolle. Tärkeäksi koettuja, mutta kuitenkin terävimmän kärjen taakse jääneitä tekijöitä olivat mm. varma työpaikka (77 %), arvostettu asema (62 %) ja oikeudenmukaisuuden edistäminen (57 %).

Yksityissektorilla on vetoa

Uravaihtoehdoista selkeästi suosituimpia olivat yksityissektorin työpaikat asiantuntijaorganisaatioissa sekä yritysten palveluksessa. Julkisen sektorin asiantuntijatehtävät tulivat seuraavana ja ohittivat mm. oikeuslaitoksen sekä järjestösektorin. Vastaajien kiinnostus toimia johtavissa asemissa oli varsin vaihtelevaa. Heikoin suosio oli yliopistouralla ja yrittäjyydellä. Toisaalta yrittäjyyden matala suosio saattaa selittyä myös sillä, että lakialalla yrittäjiksi ryhtyminen ajankohtaistuu yleensä vasta hieman myöhäisemmässä vaiheessa uraa.

Yhteenvetoa

Kokonaisuutena katsoen kysely antoi suhteellisen positiivisen kuvan nuorten lakimiesten työoloista erityisesti työn sisällön kannalta. Toisaalta tutut ongelmat korostuivat palkattomien ylitöiden osalta. Tulokset eivät kuitenkaan antaneet viitteitä siitä, että enemmistö haluaisi tiukasti seurattua työaikaa, vaan työn joustavuutta pidettiin tärkeänä asiana. Avainkäsite lieneekin vastavuoroinen joustavuus sekä työantajan että työntekijän puolelta.

Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että ennen kaikkea mielenkiintoinen tehtävänkuva ja osaamista kehittävä työ ovat keskeisimpiä työtä koskevia arvoja nuorten lakimiesten keskuudessa. Vastausten erot sukupuolten sekä nuorempien ja vanhempien vastaajien välillä olivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pieniä. Vastausten määrään nähden johtopäätösten tai yleistysten teossa on kuitenkin noudatettava tiettyä varovaisuutta.

Lue koko juttu myöhemmin ilmestyvästä jäsenlehdestä!

Kirjoittaja: Antti Vaaja

Nuorten lakimiesten työhyvinvointitutkimus 2014 (899.7 KB)

Uusi hallitus valittu, Iina-Mari jatkaa puheenjohtajana

Joukko Nuorten Lakimiesten jäseniä kokoontui syyskokoukseen mm. valitsemaan yhdistyksen hallitusta vuodeksi 2015. (Kuva: Teemu Oksanen)

Joukko Nuorten Lakimiesten jäseniä kokoontui syyskokoukseen mm. valitsemaan yhdistyksen hallitusta vuodeksi 2015. (Kuva: Teemu Oksanen)

Nuoret Lakimiehet ry:n jäsenistö valitsi syyskokouksessaan 10.11.2014 yhdistykselle uuden hallituksen vuodeksi 2015.

Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Iina-Mari Supperi. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Minna Kavaja, Kristiina Lindholm, Asko Metsola ja Jesse Viljanen. Uusien jäsenten lisäksi hallituksessa jatkavat Eero BlåfieldHannu HäkkänenTeemu Oksanen, Tuomas RytkönenHanna-Maria SeppäAnssi Suominen ja Antti Vaaja.

Uuden hallituksen valinnan lisäksi syyskokous vahvisti toimintasuunnitelman sekä talousarvionvuodeksi 2015. Yksi toiminnan painopiste on ensi vuonna järjestettävät Suomen Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit, joissa Nuoret Lakimiehet tavoittelee vähintään yhtä lisäpaikkaa nykyisen kolmen lisäksi. Tänä vuonna nettisivujen uusimisella aloitettua viestintäuudistusta jatketaan. Lisäksi panostetaan mm. jäsenhankintaan järjestämällä ura-aiheisia tilaisuuksia oikeustieteellisen alan opiskelijajärjestöjen kanssa.

Jäsenmaksut pysyvät ensi vuonna samana kuin tänä vuonna. Kymmenen vuoden jäsenyys maksaa siis edelleen 90 euroa ja vuosijäsenyys 40 euroa.

Onnittelut kaikille hallitukseen valituille ja suuri kiitos kaikille ehdokkaaksi asettuneille aktiivisuudesta!