Tuomioistuinharjoittelu uudistuu – Kysymyksiä ja vastauksia

Suomen Lakimiesliitto järjesti infoillan tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin haku-uudistuksesta Porthaniassa keskiviikkona 5.4.2017. Tilaisuudessa uudistuksesta kertoi ja kysymyksiin vastasi tuomarinkoulutuslautakunnan puheenjohtaja, oikeusneuvos Kirsti Uusitalo.

HUOM! Tämä kirjoitus perustuu tilaisuudesta tehtyihin Nulan edustajan muistiinpanoihin. Moni asia on vielä avoinna, ja käytännön syntymisen myötä asiat voivat vielä muuttua.

Tilaisuudesta on myös videotallenne, jonka voit katsoa YouTubesta.


Tuomarinkoulutuslautakunta, jonka ensimmäinen kokoonpano aloitti toimintansa 1.1.2017, järjestää tästä lähtien tuomioistuinharjoittelua koskevan keskitetyn hakumenettelyn sekä valitsee ja nimittää käräjänotaarit. Moni asia on vielä auki ja asioita ei ole vielä käytännössä tehty, joten tässä mainitut asiat voivat vielä lautakunnan toiminnassa muuttua.

Haussa on 134 auskultointipaikkaa ja haku päättyy 18.4.2017 klo 16:15. Haku auskultantiksi tapahtuu kätevimmin valtiolle.fi-sivuston kautta. Uusitalo huomautti, että nettilomakketta täyttäessä myöhemmin avautuu lisäkysymyksiä, jotka käytännössä jäävät paperihakemuksella haettaessa vastaamatta. Jos auskultointipaikkaa hakee paperihakemuksella, lautakunta selvittää nämä täydentävät kysymykset jälkikäteen. Hakea voi halutessaan kaikkiin 27 käräjäoikeuteen, mutta jos hakija on hakenut vain yhteen käräjäoikeuteen, lautakunta ei tarjoa paikkaa sellaisesta käräjäoikeudesta, jonne hän ei ole hakenut vaikka hakijan pisteet riittäisivät. Hakijalla pitää olla hakuajan loppuun mennessä OTM-tutkinto suoritettuna.

Valintakriteerejä ovat opintomenestys (n. 50 %), työkokemus (n. 25 %) sekä muu pätevöityminen ja haastattelu (n. 25 %). Opintomenestyksellä tarkoitetaan pakollisten aineopintojen arvosanojen keskiarvoa (n. 25 %) ja tutkielman eli gradun arvosanaa (n. 25 %). Keskiarvolla ei tarkoiteta painotettua keskiarvoa eli opintosuoritusten opintopistemäärällä ei ole merkitystä. Tarkoitus on pisteyttää keskiarvoja arvosanaan 3 asti, jota alemmalla keskiarvolla ei enää saisi opinnoista pisteitä. Gradusta pisteitä saisi arvosanoista L, E ja M – oikeusnotaarin tutkielmalla ei ole pisteiden laskun kannalta merkitystä. Pakollisten opintojen keskiarvon laskeminen herätti paljon keskustelua siitä, mitä kaikkea siihen sisältyy ottaen huomioon muun muassa eri tiedekuntien erilaiset opintokokonaisuudet. Tähän toivottavasti saadaan vielä selvennystä, mutta lautakunta tarkistuslaskee keskiarvot, joten jos ei ole itse osannut sitä oikein laskea, asian pitäisi korjaantua lautakunnan tarkistuslaskennassa.

Lautakunnan tekemän linjauksen mukaan arvosanoilla on varsin suuri painoarvo verrattuna muihin hakukriteereihin kuten työkokemukseen. Jos arvosanat eivät suuren suuria ole, niin tällöin omaa sijoitustaan voi pyrkiä parantamaan työkokemuksella (oikeudenkäyntiavustajana, syyttäjä, esittelijänä, tms.) tai lisäkoulutuksella, mitkä osoittavat hakijan motivaatiota ja kiinnostusta auskultantin työtä ja oikeuslaitosuraa kohtaan. Myös taktikointi edelleen kannattaa, sillä todennäköisesti esimerkiksi Kainuun käräjäoikeuteen on vähemmän hakijoita kuin Helsingin käräjäoikeuteen.

Työkokemuksella tarkoitetaan valmistumisen jälkeistä lakimiestehtävissä tehtyä työtä. Työkokemus pisteytetään, ja maksimipisteet voi saada kolmen vuoden lakimiestehtävissä tehdystä työstä. Työkokemuksesta on näin ollen plussaa, mutta koska tarkoitus on ohjata paikkoja työelämän varhaisessa vaiheessa oleville, ei työkokemuksesta saa loputtomasti pisteitä.

Muu pätevöityminen tarkoittaa jatkotutkintoja, muita opintoja niin oikeustieteen alalla kuin esim. KTM-tutkintoa, artikkelien julkaisutoimintaa, yms. Tähän muuhun pätevöitymiseen voi sisällyttää esim. valinnaisia opintoja, opiskeluaikaista työkokemusta ja muuta, joka osoittaa hakijan suuntautuneisuutta ja kiinnostusta oikeuslaitosta kohtaan.

Edellä mainittujen pisteytysten perusteella osa hakijoista, ainakin kaksi per auskultointipaikka, kutsutaan haastatteluun. Haastattelut suoritetaan mahdollisesti jo kesäkuussa, mutta viimeistään elokuussa 2017. Haastattelijana toimii sen käräjäoikeuden laamanni, jonka hakija on ensisijaiseksi hakupaikakseen nimennyt. Jos kyse on sellaisesta paikasta, jossa osan auskultoinnista voi suorittaa hovi- tai hallinto-oikeudessa, haastattelussa voi olla paikalla myös esimerkiksi hovioikeuden presidentti. Jos hakija ei tule valituksi kyseiseen käräjäoikeuteen, häntä ei haastatella uudelleen mahdolliseen toissijaiseen käräjäoikeuteen. Haastatteluja on siis vain yksi, ja lautakunta laatii laamanneille haastattelua varten haastattelurungon, jotta haastattelut ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Laamanni arvostelee hakijan joko erittäin sopivaksi, ihan sopivaksi tai ei lainkaan sopivaksi. Jos hakija arvioidaan ei lainkaan sopivaksi, hän voi pyytää uutta haastattelua, jolloin haastattelun suorittaa lautakunta.

Kaiken yllä mainitun perusteella sekä hakupaikkatoiveet huomioiden lautakunta nimittää auskultantit syyskuussa 2017. Käräjäoikeudet päättävät auskultoinnin varsinaisen alkamisajan, kuten tähänkin asti. Alkamisajoista on tarkoitus tarkemmin ilmoittaa haastattelujen yhteydessä tai viimeistään valituksi tulemisen jälkeen.

Osassa auskultointipaikoista harjoittelun voi suorittaa puoliksi hallinto- tai hovioikeudessa. Näistä paikoista sekä niiden lukumäärästä ja sijainnista ei ole vielä tietoa, vaan ne selviävät syksyn budjettineuvotteluissa. Tällaiset paikat ovat olleet varsin suosittuja. Hakemuslomakkeessa ei ole omaa erityistä kohtaa, jossa voi kertoa haluavansa tällaiseen harjoitteluun, vaan siitä tulee mainita hakemuksen avoimessa osassa, jos sellainen mahdollisuus valituissa käräjäoikeuksissa on.

Tarkoitus on, että auskultointipaikat tulevat hakuun vuosittain samaan aikaan maalis-huhtikuussa. Käräjäoikeusverkosto uudistuu vuonna 2019, jolla on vaikutusta vuonna 2018 haettaviin auskultointipaikkoihin kuten paikkojen määrään ja sijaintiin. Jos joku valittu peruu paikkansa pian valinnan jälkeen, lautakunta voi valita tilalle uuden auskultantin ns. varasijalta, mutta jos peruutus tulee pitkän aikaa valinnan jälkeen, on mahdollista, että paikka laitetaan uuteen hakuun valtiolle.fi-sivustolle. Jos auskultantti raskauden ja lapsen syntymän takia joutuu keskeyttämään auskultoinnin, saa hän suorittaa auskultoinnin myöhemmin loppuun.

Tästä kaikesta ei kannata pelästyä, vaan hakea rohkeasti, jos auskultointi kiinnostaa. Jollain tavalla ihmiset on laitettava paremmuusjärjestykseen, ja lautakunta on nyt suunnitellut yllä olevan mallin.  Lautakunnalta voi jälkikäteen tiedustella, miten on sijoittunut hakijoiden joukossa. Tämän avulla voi pohtia, voisiko omaa sijoitustaan jollain tavalla parantaa seuraavalla hakukerralla. Aiemmilla hakukerroilla ei ole merkitystä valituksi tulemisen kannalta, vaan jokainen hakukerta on oma itsenäinen suorituksensa.

Lisätietoja menettelyistä päivitetään myös tuomarinkoulutuslautakunnan nettisivuille.

Teksti: Jesse Viljanen

Asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa valvottiin psykososiaalista kuormitusta ja työaikalakia

Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuosien 2013–2016 aikana asianajo- ja lakiasiaintoimistoihin tekemän työsuojeluvalvonnan tulokset julkaistiin maaliskuun lopussa.

Työsuojeluvalvonnan keskeisinä tuloksina todettiin seuraavat asiat:

  • Psykososiaalinen työkuormitus oli valtaosassa työpaikkoja melko hyvin hallinnassa. Työpaikoilla oli panostettu työhyvinvointiin, ja työntekijöiden kuormittumista seurattiin jatkuvasti erilaisin keinoin. Monilla oli kuitenkin puutteita siinä, että työnantaja ei ollut järjestelmällisesti ja riittävän kattavasti tunnistanut ja arvioinut psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tällöin olennaisia kuormitustekijöitä voi jäädä huomaamatta.
  • Työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä oli monilla puutteita: selvitys ei ollut ajan tasalla tai siinä ei ollut riittävän kattavasti tunnistettu ja arvioitu psykososiaalisia kuormitustekijöitä.
  • Työaikalain soveltamisesta annettiin toimintaohje lähes kolmasosalle työnantajista. Osassa työpaikoista työaikalakia ei sovellettu toimiston lakimiehiin. Lakimiehillä ja asianajajilla ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole sellaista johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäisivät kokonaan työaikalain ulkopuolelle.
  • Työaikakirjanpidossa oli puutteita yli puolessa työpaikoista. Kaikissa toimistoissa lakimiesten työaikaa seurattiin, mutta seuranta ei aina täyttänyt työaikakirjanpidon vaatimuksia. Tavallinen puute oli se, että ylityötunnit eivät ilmenneet erikseen työaikakirjanpidosta.

Moni yllä olevista asioista oli Nulalle ja monelle nulalaiselle entuudestaan tuttuja. Nula ottaa selvityksessä esille nousseet asiat huomioon tulevassa edunvalvonnassaan. Lisäksi Nula kannustaa asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa työskenteleviä jäseniään pitämään esiin nousseita asioita esillä myös omilla työpaikoillaan.

Koko raportti työsuojeluvalvonnasta on luettavissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston Tyosuojelu.fi-sivustolla, ja se on saatavissa myös suoraan ohesta.

Asianajo- Ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013-2016 (Etelä-Suomen aluehallintovirasto) (429.0 KB)

Nula lausui toistamiseen tuomioistuinlakiuudistuksesta

Oikeusministeriössä on käynnissä tuomioistuinlaitosta säätelevän lainsäädännön uudistamishanke. Ministeriö pyysi muiden järjestöjen joukossa myös Nuoret Lakimiehet ry:ltä lausuntoa tuomioistuinlain jatkovalmistelun tuloksista.

Auskultointiin positiivisia uudistuksia

Tuomioistuinharjoittelua eli auskultointia on tarkoitus uudistaa. Käräjänotaarien haku- ja valintaprosessi keskitettäisiin jatkossa tuomarinkoulutuslautakunnan tehtäväksi. Nulan näkemyksen mukaan tämä lisäisi valintaprosessin läpinäkyvyyttä ja vähentäisi byrokratiaa. Valinnat suoritettaisiin jatkossa kerran vuodessa nykyisen kahdesti vuodessa tapahtuvan hakuprosessin sijasta. Nula näkee tässä enemmän positiivista kuin negatiivista – kun resurssit ovat niukkoja, on parempi säästää hallinnollisesta työstä kuin vaarantaa auskultointipaikkojen nykyäänkin vähäinen määrä.

Notaarien koulutusta ja heitä koskevaa ns. tutortuomarijärjestelmää aiotaan kehittää, mitä Nula pitää hyvänä uudistuksena.

Koulutusviralle ei perusteita – tavoitteeksi tuomarien monipuolinen osaaminen

Nykyinen uudistusesitys pitää sisällään assessorin koulutusviran perustamisen. Assessorit toimisivat mm. hovi- ja hallinto-oikeuksissa tuomareina eräänlaisella koulutusstatuksella.

Nula vastustaa esitystä tältä osin. Assessorit tekisivät käytännössä tuomarin tehtäviä alemmalla palkkauksella. Tämä asettaisi assessorit perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Nulan näkemyksen mukaan juristien urakierto on nykyisellään varsin vähäistä ja sitä pitäisi pikemminkin lisätä. Mikäli koulutusvirka ei käytännössä takaisi seuraavaa askelta eli varsinaista tuomarin virkaa, ei tällaisesta koulutusvirasta muodostu ylipäätään houkuttelevaa. Nula katsoo tällaisen järjestelmän johtavan käytännössä siihen, että tuomioistuinlaitoksen palvelukseen on vielä nykyistäkin hankalampaa hakeutua muiden urapolkujen kautta.

Lausunto tuomioistuinlain jatkovalmisteluhankeesta ja koulutustyöryhmän mietinnöstä (31.8.2015) (570.0 KB)

Nulalle 15 loistavaa ehdokasta Lakimiesliiton vaaleihin

Nuorten Lakimiesten ehdokkaat Suomen Lakimiesliiton valtuuskunnan vaaleihin ovat selvinneet. Ehdolla ovat:Vaalit

  • Karvinen Kiti
  • Kavaja Minna
  • Kuusisto Kari
  • Lahtinen Tiina
  • Lajunen Matti
  • Laurila Jaakko
  • Lindholm Kristiina
  • Metsola Asko
  • Oksanen Teemu
  • Piipponen Arttu
  • Rytkönen Tuomas
  • Seppä Hanna-Maria
  • Supperi Iina-Mari
  • Toponen Antti
  • Viljanen Jesse

Valtuuskunnan vaali käydään 6.10.-4.11. Vaali käydään postivaalina ja äänestysasiakirjat postiteaan kaikille Suomen Lakimiesliiton jäsenille syyskuun lopussa.

Lisätietoja vaaleista ja loistavista Nulan ehdokkaista tullaan lisäämään mahdollisimman pian.

Lupalakimiesjärjestelmä jättää nuoret juristit vaille työtä

Vastavalmistuneiden lakimiesten työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden 2014 aikana. Kesä-joulukuussa 2014 työttömänä oli jo joka kymmenes oikeustieteen opinnot viimeisen vuoden sisään päättäneistä, kun vastaava luku vuonna 2013 vaihteli kuuden ja kahdeksan prosentin tuntumassa. Vuosina 2011 ja 2012 työttömyysluvut pysyivät jatkuvasti alle kuudessa prosentissa.

Ongelmat eivät selity huonolla taloustilanteella. Koko vuosikymmenen ajan jatkuneesta talouden ahdingosta huolimatta vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyysluvut ovat olleet selvästi vuotta 2014 alhaisempia.

Ongelmien taustalla on ennen kaikkea lupalakimiesjärjestelmän aiheuttama ylimääräinen ”työllistymiskynnys”. Lupalakimiesjärjestelmä on osoittautunut huonosti valmistelluksi ja puutteelliseksi. Se rajoittaa olennaisesti ammatinharjoittamista, mutta ei kuitenkaan poista tehokkaasti niitä oikeudenhoidon laatuun liittyviä ongelmia, joita varten järjestelmä on luotu. Lakimiesliiton tutkimuksessa 40 % vuonna 2013 valmistuneista juristeista koki järjestelmän vaikeuttaneen omaa työllistymistään.

Ongelmat on ratkaistava nopeasti, sillä vastavalmistuneiden työllistymisvaikeudet heijastuvat pahimmillaan koko urakehitykseen. Oikeuslaitokseen kohdistuvat rajut säästöpaineet eivät myöskään ainakaan helpota tilannetta.

Nula tekee aktiivisesti töitä lupalakimiesjärjestelmään liittyvien ongelmien poistamiseksi ja pitää muutenkin esillä nuorten juristien näkökulmaa muun muassa Lakimiesliiton edunvalvontatyössä. Lupalakimiesjärjestelmän ongelmien ratkaisumalliksi on tällä hetkellä esitetty lupalakimiesten tutkintovaatimusten sisällyttämistä valinnaisina opintoina yliopisto-opintoihin. Lisäksi Nula muistuttaa riittävien auskultointipaikkojen tärkeydestä myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Auskultointipaikkojen leikkaaminen olisi oikeuslaitoksen kannalta erityisen tehoton ratkaisu, joka myös heikentäisi pitkällä tähtäimellä juristikunnan ammattitaitoa.

Antti Vaaja
Nuoret Lakimiehet ry:n edunvalvontavastaava

Kuulumisia Lakimiesliiton valiokunnista

Nuoret Lakimiehet ovat useiden edustajiensa kautta aktiivisesti mukana Lakimiesliiton valiokunnissa. Mitä näissä valiokunnissa sitten tapahtuu? Ohessa on lyhyt katsaus valiokunnissa syksyn 2014 aikana käsiteltyihin nuoriin juristeihin liittyviin aiheisiin.

Yksityissektorin valiokunta

Lupalakimiesjärjestelmä ja sen vaikutukset vastavalmistuneiden lakimiesten työllistymiseen ovat puhuttaneet Lakimiesliitossa aktiivisesti. Yksityissektorin valiokunnassa on keskusteltu lupalakimiehiltä vaadittavan “oikeudenkäyntikurssin” liittämistä osaksi OTM-tutkintoa esimerkiksi valinnaisena opintojaksona. Neuvottelut asiasta oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa ovat käynnissä, ja hankkeeseen on lähtökohtaisesti suhtauduttu myönteisesti. Lisäksi valiokunta on suunnitellut vuodelle 2015 uusille lupalakimiehille suunnattua koulutusta ns. tapaohjeista, jotka lupalakimiehiä koskevat.

Keväällä 2014 aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuksia useisiin asianajotoimistoihin työaikalakiin liittyvien kysymyksien selvittämiseksi. Valiokunta seuraa tilannetta. Asia on tällä hetkellä työneuvoston käsittelyssä.

Oikeuspoliittinen valiokunta

Oikeuslaitosta uhkaavat säästöt ovat olleet voimakkaasti esillä valiokunnassa, ja Lakimiesliitto on asettunut vastustamaan niitä. Keskustelussa on korostettu, että olisi tärkeää määritellä oikeudenhoidon tulevaisuuden tavoitteet ennen mahdollisten leikkausten suunnittelua. Nula pitää tilannetta nuorten lakimiesten osalta erityisen huolestuttavana, sillä leikkaukset saattaisivat esimerkiksi vähentää jo nyt vähälukuisia auskultointipaikkoja entisestään.

Oikeuspoliittisen valiokunnan keskuudessa laadittiin kuluneen vuoden aikana oikeusturvaohjelma, jossa oikeusvaltion kehitystä on tarkasteltu erityisesti tulevaisuusorientoituneesti eli vahvasti nuorten lakimiesten työllisyysnäkymiin linkittyen.

Valiokunnassa on keskustelu myös uuden lupalakimiesjärjestelmän aiheuttamista ongelmista vastavalmistuneiden työllistymiseen liittyen. Nuoret Lakimiehet on ajanut järjestelmää, jossa vastavalmistuneilla olisi todellinen mahdollisuus saada kelpoisuus lupalakimiehenä toimimiseen heti valmistumishetkellä ilman maksullisia lisäopintoja.

Kirjottaja: Antti Vaaja